Energiatehottomat rakennukset ovat yksi planeettamme suurimpia saastuttajia. Energiaremontteja tehdään kiihtyvässä määrin, mikä on hyvä. Usein kuitenkin energiaremontit jäävät vaillinaisiksi joko puutteellisen hankesuunnittelun tai taloudellisten asioiden takia. Tämä on suuri virhe, sillä silloin todennäköisesti jätetään rakennuksesta riippuen satoja tuhansia, jopa miljoonia euroja säästöpotentiaalia pöydälle ja samalla rakennusten hiilijalanjälki jää merkittävästi suuremmaksi. 

Tarkastellaan seuraavaksi taloudelliselta näkökannalta väitettäni säästöpotentiaalin jättämisestä pöydälle. 

Lämmitystehontarve unohdetaan usein

Hyvin usein energiaremonteissa keskitytään vain esimerkiksi uusimaan lämmitysjärjestelmä tai tekemään vaikkapa yksi hukkalämmön talteenoton toimenpide. Tähän on monia syitä, esimerkiksi päätöksentekijät eivät ymmärrä energiasta tarpeeksi, yksittäistä ratkaisua myyvä toimija on onnistunut myymään oman ratkaisunsa kohteeseen, joku päätöksentekijöistä omaa vahvat henkilökohtaiset mielipiteet jonkin energiaratkaisun puolesta, energiaremontin hankesuunnitteluun ei haluta panostaa rahaa tai aikaa tai ei yksinkertaisesti nähdä asiaa tarpeeksi tärkeänä. Lisäksi asuinkohteissa isännöitsijän ja taloyhtiöhallituksen osaaminen ja viitseliäisyys ovat merkittäviä tekijöitä. Tämän seurauksena usein unohdetaan, että energiaremonteissa on kyse kokonaisuudesta, jossa lämmitystehontarve näyttelee suurta osaa.

Ratkaisuilla, joilla saadaan pudotettua lämmitystehontarvetta on valtavia vaikutuksia koko energiaremontin investointikustannukseen ja ennen kaikkea taloudelliseen kannattavuuteen kuten myöhemmistä esimerkeistä käy ilmi. Lämmitystehontarpeen putoaminen kun vaikuttaa suoraan lämmitysjärjestelmän investointi- ja elinkaarikustannuksiin. Otetaan esimerkiksi 60-luvulla rakennettu kerrostaloyhtiö, jossa oli öljylämmitys, ja joka oli hakenut tarjouksia siirtyäkseen maalämmön tai kaukolämmön käyttöön. Lähtötilanteessa sekä molemmissa suunnitelluissa ratkaisuissa kyseisen rakennuksen lämmitystehontarve oli 288 kW, jolloin myös maalämpö- tai kaukolämpöjärjestelmän tehontarve mitoitetaan tämän mukaan. Mitä luulet, että kohteen investointi- ja elinkaarikustannuksille tapahtuu, kun kohteelle tehtiin Älyenergiaremontti eli annettiin tekoälyn laskea kohteelle optimaalinen ratkaisu yli 30000 toimenpideyhdistelmän joukosta? Kyseiselle kohteelle tehtiin näin ja lopputuloksena oli energiaremontti, jossa toimenpiteitä tehtiin yhteensä 20.

Enemmän toimenpiteitä ei välttämättä maksa enemmän

Nopeasti ajateltuna, mikäli energiaremonttiin sisältyy enemmän toimenpiteitä, sen investointikustannus on väistämättä suurempi. Näin ei kuitenkaan aina ole. Kyseisessä 60-luvun kerrostaloyhtiössä pelkkä maalämpöön siirtyminen olisi tarjousten mukaan maksanut 490 000€, kun taas Älyenergiaremontin suunnittelemat 20 toimenpidettä maksoivat yhteensä 463 000€ sisältäen maalämpöjärjestelmän ja Älyenergiaremontin suunnittelukustannukset. Miten tämä on mahdollista?

Se on mahdollista koneellisen laskennan avulla. Energiaremonteissa on niin monta muuttujaa, joihin ratkaisuvaihtoehtoja on lukemattomia ja, jotka pitäisi vielä mitoittaa keskenään oikein, jolloin taitavinkaan konsultti tuskin pääsee optimaaliseen ratkaisuun kohteessa. Manuaalisella laskennalla voidaan toki päästä hyviin lopputuloksiin, mutta koneen laskiessa yli 30000 toimenpideyhdistelmää optimaalisine mitoituksineen, ovat tulokset ylivertaisia. 

Kyseisessä 60-luvun kerrostalossa koneen laskemat toimenpiteet vähensivät kohteen lämmitystehontarvetta 188 kW. Toisin sanoen jäljelle jäi 100 kW, eli hieman yli 1/3 osa alkuperäisestä 288 kW lämmitystehontarpeesta. Tällöin myös kohteeseen mitoitettu maalämpöjärjestelmä oli teholtaan ja poraamisen tarpeeltaan noin 1/3 osa alkuperäisestä. Luonnollisesti tällä on valtaisa vaikutus maalämpöjärjestelmän hintaan. 

Itseasiassa vaikutus hintaan oli niin suuri, että kyseisen kohteen Älyenergiaremontin kustannus (20 toimenpidettä, sisältäen maalämpöjärjestelmän ja Älyenergiaremontin suunnittelukustannukset) oli lopulta 463 000€. Toisin sanoen investoinnissa säästettiin 27 000€. 

Kohteen elinkaarikustannuksiin vaikutus oli vielä merkittävästi suurempi. 20 vuoden elinkaarikustannus (johon 463k€ investointi on laskettu mukaan, sekä arviot huoltokuluista.) osoittautui 1,515 miljoonaa euroa matalammaksi alkuperäiseen öljylämmitykseen verrattuna ja 515 000 euroa halvemmaksi, kuin jos kohteessa olisi toteutettu pelkkä maalämpöremontti. Huh sanon minä!

Jopa miljoonia euroja säästöä elinkaarikustannuksissa läpi linjan

Edellisen esimerkin kerrostaloyhtiö kuului siihen noin 15% luokkaan kohteista, jossa investointikustannus pieneni merkittävästi Älyenergiaremontin koneellisen laskennan avulla. Hyvin monessa kohteessa investointikustannukset pysyvät jotakuinkin samalla tasolla tai nousevat maltillisesti verrokkiratkaisuihin tai niiden yhdistelmiin verrattuna. Vain harvassa kohteessa investointikustannukset nousevat merkittävästi. Jos näin käy, on kyseinen ratkaisu kuitenkin algoritmin mielestä taloudellisesti kannattavin elinkaaren aikana. Tietenkin algoritmi antaa myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden investointikustannuksen nousu on näissä tilanteissa pienempi. 

Kuitenkin voidaan sanoa Älyenergiaremontin säästävän erittäin merkittäviä summia ratkaisujen elinkaaren aikana lähes poikkeuksetta. Tätä varten laskin lukuja toteutetuista kohteista, joita varten valitsin 15:sta, joista minulla oli pääsy tarpeeksi tarkkoihin tietoihin. 

Näissä kohteissa 20 vuoden elinkaarikustannuksessa on massiivinen ero. Keskimäärin Älyenergiaremontilla tehdyt ratkaisut säästävät asuinrakennuksissa 426 000€ ja liikekiinteistöissä 2 127 800 €, kun verrataan rakennukseen suunniteltuun ratkaisuun. Per neliö jaettuna tämä tekee keskimäärin 120€. Merkittävää on myös se, että kohteista vain yhdessä elinkaarikustannussäästö jäi alle 100 000€. 

Laskelma on tehty seuraavasti:
20x(Energiakustannus A suunnitteluratkaisu - Energiakustannus A Älyenergiaremontti) - investointikustannusten muutos

Laskelman kohteissa lämmitystehontarve on pudonnut keskimäärin 362 kW tai 49 pronsenttia vaihteluväliltä 23,25% - 82,30%. Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, että esimerkiksi kaikkien vuonna 2020 toteutettujen Älyenergiaremonttien keskimääräinen lämmitystehontarpeen lasku oli 53%.