Aurinkopaneelit ovat aina hyvä sijoitus kotitaloudelle
Alla on Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry:n tiedote liittyen siirtymiseen varttinetotukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin aurinkosähköjärjestemissä.
Alkuperäinen julkaisu
https://sary.fi/ajankohtaista/uutiset/aurinkopaneelit-ovat-aina-hyvae-sijoitus-kotitaloudelle
Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua muutoksesta, joka Helsingin Sanomien artikkelin mukaan uhkaa tuhota paneelien hyödyn. Kysymys on Euroopan laajuisesta siirtymisestä sähkömarkkinoiden yhden tunnin taseselvitysjaksosta 15 minuutin taseselvitys- eli mittausjaksoon.
Sähkömarkkinoilla sähkön hinta määritellään sähköpörssissä aina edellisenä päivänä seuraavan vuorokauden ajalle. Tämä on pörssisähköä, jonka hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan – joskus paljonkin. Teollisuus käyttää pörssisähköä, mutta kuluttajille sähkön myyjät tarjoavat myös kiinteähintaisia sopimuksia. Silloin myyjä kantaa riskin hintavaihteluista – ja kuittaa hyödyn onnistuneesta ennustamisesta.
Lyhyt selvitys, miksi mittausjakso muuttuu
Energiajärjestelmän murros on käynnissä. Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon kasvu on voimakasta samalla kun perinteisen säätökykyisen tuotannon määrä vähenee. Sähkömarkkinamalli on päivitettävä yhteensopivaksi uuden tuotantorakenteen kanssa, jotta energian tuotannon ja kulutuksen tasapainotus toimisi luotettavasti markkinahintojen ohjaamana ja jotta energia- ja ilmastotavoitteet saavutettaisiin kustannustehokkaasti kohtuuhintaista sähkön tarjontaa unohtamatta.
Tämän vuoksi Suomessa ja koko Euroopassa siirrytään lyhyempään taseselvitysjaksoon sekä kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita. Tässä vaiheessa sähkön hinta on tunnin jokaisella vartilla sama, joten toistaiseksi keskustelu 15 minuutin mittausjakson eduista tai haitoista on puhtaasti akateemista. Viidentoista minuutin hinnoitteluun siirrytään myöhemmin, kun säätösähkön hinta määräytyy 15 minuutin perusteella ja päivänsisäinen rajat ylittävä kaupankäynti Pohjoismaissa siirtyy 15 minuutin resoluutioon.
Sähköntuottajille ja -kuluttajille siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen ja kaupankäyntiin on muutos kohti markkinamallia, joka kannustaa joustavuuteen. Markkinapaikkojen kaupankäyntijakson lyhentyminen mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen optimoinnin tarkemmin lähellä käyttöhetkeä. Varttitase luo kannustimia suunnitella kulutusta ja tuotantoa 15 minuutin resoluutiolla, mikä voi tuoda muutostarpeita nykyisiin toimintoihin.
Sähköä tuotetaan ja kulutetaan vaihtelevasti
Sähkö on hyödyke, jonka hankkiminen on useimmille meistä välttämätöntä. Kulutusta voi optimoida ja säästöjä hankkia entistä energiatehokkaammilla ratkaisuilla, mutta kokonaan ilman sähköä pärjää tuskin kukaan.
Aurinkosähköjärjestelmään voi investoida sillä periaatteella, että kaikki sen tuottama energia kuluu omassa käytössä ja pienentää ostoenergian laskua. Tämä antaa parhaan tuoton sijoitukselle, koska energian hinnan lisäksi pienenevät siirron, sähköveron ja arvonlisäveron kustannukset.
Toinen ääripää on hankkia suuri järjestelmä, jonka koko tuotanto myydään verkkoon. Nykyisillä aurinkosähköjärjestelmien hinnoilla tämäkin alkaa olla perusteltua, jos järjestelmä on melko suuri. Joka tapauksessa näissä molemmissa vaihtoehdoissa mittausjakson pituudella ei ole mitään merkitystä.
Koska kiinteistön kulutus vaihtelee hetkestä toiseen paljonkin – ja samoin aurinkopaneelien tuotto – syntyy välillä ylijäämää ja välillä tarvetta ostaa energiaa. Kulutuksen joustavuus on silloin avain mahdollisimman korkeaan omavaraisuuteen ja sen toteuttaminen on monessa tapauksessa hyvinkin helppoa.
Esimerkiksi sähköllä tapahtuva käyttöveden tai kiinteistön lämmitys voidaan helposti ohjata tapahtuvaksi ensisijaisesti silloin, kun aurinko paistaa. Toisaalta myös pörssisähkön hintaa kannattaa seurata, vaikka suurin osa kuluttajista edelleen käyttää kiinteähintaista sähköä. Pörssihinta voi kuitenkin olla jonakin hetkenä niin korkea, että auringon tuotto kannattaa mieluummin myydä kuin käyttää itse.
Jatkossa vartin mittausjakso antaa tällaiseen optimointiin entistä paremmat mahdollisuudet. Avainsana on joustavuus ja järjestelmän muutos saattaa antaa joustavalle toimijalle entistä paremmat mahdollisuudet kannattavaan optimointiin, verrattuna vanhaan yhden tunnin mittausjaksoon.
Käytännön laskelmia mittausjakson vaikutuksesta
Mittausjakson vaikutusta aurinkosähkön kannattavuuteen ei ole tutkittu kovin kattavasti. Helsingin Sanomien artikkelissa 4.3.2024 esitettiin hyvin karrikoitu esimerkki lämminvesivaraajan käyttökustannuksista tunnin tai vartin mittausjaksolla. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempaa.
Aurinkosähkö kannattaa ehkä myydä päivällä korkean hinnan aikaan ja varaaja lämmittää yöllä halvalla sähköllä. Tai varaajaa voi ohjata auringonpaisteen ja pörssisähkön hinnan perusteella. Lisäksi kiinteistössä on usein muitakin kulutuskohteita kuin lämminvesivaraaja.
LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola mittasi ja laski muutama vuosi sitten netotuksen merkityksen todellisessa kiinteistössä, joka on varustettu 20 kilowatin (kWp) aurinkovoimalalla. Lähtökohtana oli vanha vaihemittauksen tilanne, jossa netotusta ei tapahtunut lainkaan, verrattuna tuntinetotukseen.
Kiinteistön koko kulutus vuoden 2017 aikana oli 7 457,47 kWh ja järjestelmän tuotto 16 584,03 kWh. Omaan käyttöön meni 2 607,78 kWh, sähköä ostettiin 4 834,85 kWh ja myyntiin meni 13 976,25 kWh, kun mitään netotusta ei tehty. Tuntinetotuksen tilanteessa ostosähkön tarve pieneni 200,36 kWh koko vuoden ajalta.
Mittausjakson sijasta suurin merkitys oli kuitenkin sähköverkon eri vaiheiden tuoton ja kulutuksen välisellä netottamisella, koska kiinteistössä energiaa kuluu aina jossain määrin epäsymmetrisesti. Varttinetotukseen siirryttäessä osa edellä todetusta lisääntyneestä omasta käytöstä menee Aholan arvion mukaan myyntisähköksi. Jos se on puolet, niin kysymys on määrästä 100 kWh/vuosi. Rahallisesti puhutaan määrästä 10 €/vuosi, jos osto- ja myyntihintojen ero on 10 €snt/kWh. Summa ei tuhoa aurinkopaneelien tuottamaa hyötyä.
Tunnin pituinen mittausjakso olisi siis kuluttajan kannalta jatkossa aavistuksen kannattavampi kuin varttitase. Toisaalta vuorokausinetotus olisi tätäkin tuottoisampi ja vuosinetotus vielä parempi. Sähkömarkkinan kaupankäyntijaksoa pidempiä netotuksia pientuottajille tuskin kuitenkaan tulee, koska silloin kyseessä on tuki. Mikään ei tietenkään estä tuottajaa hankkimasta omaa sähkövarastoa, joka ehkä tulevaisuudessa on kannattavakin.
Miksi kuluttajan kannattaa hankkia aurinkopaneelit?
Aurinkopaneelit tuottavat Suomessa tehokkaasti sähköä maaliskuusta syyskuuhun. Suurinta tuotto on yleensä toukokuussa ja jo huhtikuu on usein kesäkuukausien veroinen. Viileä ilma ja lumihangen heijastus parantavat tuottoa.
Helsingin Sanomien artikkelissa kärjistettiin paneelien tuoton loppuvan kokonaan, kun aurinko menee pilveen. Tämä ei ole aivan totta, koska pilvien läpi siivilöityvä hajasäteily antaa helposti 20% tuoton suhteessa paneelien nimellistehoon.
Tärkein motiivi aurinkopaneelien hankintaan lienee taloudellinen, eli aurinkovoimala pienentää sähkölaskua. Toinen syy on ympäristöystävällisyys. Suomessa toki lähes 90% sähköstä tuotetaan päästöttömästi, mutta hakkeen ja muun biomassan osuus on merkittävä ja polttamisesta on päästävä eroon. Tuontipolttoaineiden osuus on bioenergiaakin suurempi.
Aurinkovoimala myös nostaa kiinteistön arvoa ja kertoo valistuneesta omistajasta. Vaikutus kiinteistön arvoon saattaa olla suurempi kuin voimalainvestoinnin arvo. Investointi on myös hyvä pitkän ajan sijoitus, koska aurinkovoimala on lähes huoltovapaa ja sen elinikä on vuosikymmeniä. Monet ensimmäisistä, 1950-luvulla valmistetuista paneeleista tuottavat edelleen sähköä ongelmitta.
Vuoden 2022 korkeat energian hinnat lisäsivät voimakkaasti aurinkovoimaloiden kysyntää, mikä vaikutti myös niiden hintaan. Viime kesän jälkeen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti ja samalla teknologian kehitys on tuonut markkinoille entistä tehokkaammat paneelit. Nyt on ostajan markkinat ja oikea hetki investoida aurinkoenergiaan. Aurinko on maailman tärkein – melkeinpä ainoa – energianlähde.
__________________________
Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry
PL 3 06151 Porvoo